Kiinan tullin tilastojen mukaan tammikuusta joulukuuhun 2022 maani vaatteita (mukaan lukien vaateasusteet, samat alla) vietiin yhteensä 175,43 miljardia dollaria, mikä on 3,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimaassa ja ulkomailla monimutkaisen tilanteen ja viime vuoden korkean pohjan vaikutuksesta vaateviennin ei ole helppoa ylläpitää tiettyä kasvua vuonna 2022. Epidemian kolmen viime vuoden aikana kotimaani vaatevienti on kääntynyt päinvastaiseksi. trendi laskee vuosi vuodelta sen jälkeen, kun se saavutti huippunsa 186,28 miljardia dollaria vuonna 2014. Viennin mittakaava vuonna 2022 kasvaa lähes 20 % verrattuna vuoteen 2019 ennen epidemiaa, mikä heijastaa täysin epidemian puhkeamisen jälkeistä vaikutusta maailmanlaajuiseen toimitusketjuun. Järistyksen ja kysynnän ja tarjonnan epätasapainossa markkinoilla Kiinan vaateteollisuudelle on ominaista suuri joustavuus, riittävä potentiaali ja vahva kilpailukyky.
Kun tarkastellaan kunkin kuukauden vientitilannetta vuonna 2022, se osoittaa trendin ensin korkealle ja sitten matalalle. Helmikuussa kevätjuhlan vaikutuksesta johtunutta viennin laskua lukuun ottamatta vienti jatkui kunkin kuukauden tammi-elokuussa kasvuna, ja vienti kunkin kuukauden syys-joulukuussa oli laskeva. Joulukuussa vaatteiden vienti oli 14,29 miljardia dollaria, mikä on 10,1 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna lokakuun 16,8 prosentin ja marraskuun 14,5 prosentin laskuun, laskutrendi on hidastumassa. Vuoden 2022 neljällä vuosineljänneksellä kotimaani vaatevienti oli 7,4 %, 16,1 %, 6,3 % ja -13,8 % edellisvuoden vastaavasti. lisätä.
Kylmä- ja ulkoiluvaatteiden vienti kasvoi nopeasti
Urheilu-, ulkoilu- ja pakkasvaatteiden vienti jatkoi nopeaa kasvua. Tammi-joulukuussa paitojen, takkien/kylmävaatteiden, huivien/solmioiden/nenäliinojen vienti kasvoi 26,2 %, 20,1 % ja 22 %. Urheiluvaatteiden, mekkojen, T-paitojen, neulepuseroiden, sukkahousujen ja käsineiden vienti kasvoi noin 10 %. Pukujen/ vapaa-ajan pukujen, housujen ja korsettien vienti kasvoi alle 5 %. Alusvaatteiden/pyjamien ja vauvanvaatteiden vienti laski hieman, 2,6 % ja 2,2 %.
Joulukuussa huivien/solmioiden/nenäliinojen vientiä lukuun ottamatta, joka kasvoi 21,4 %, muiden luokkien vienti laski. Vauvanvaatteiden, alusvaatteiden/pyjamien vienti laski noin 20 % ja housujen, mekkojen ja villapaitojen vienti yli 10 %.
Vienti ASEANiin on kasvanut merkittävästi
Tammi-joulukuussa Kiinan vienti Yhdysvaltoihin oli 38,32 miljardia dollaria ja Japaniin 14,62 miljardia dollaria, mikä on 3 % ja 0,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja vaatteiden vienti EU:hun ja ASEANiin 33,33 miljardia dollaria ja 17,07 miljardia dollaria, vastaavasti 3,1 % , 25 % edellisvuodesta. Tammi-joulukuussa Kiinan vienti kolmelle perinteiselle vientimarkkinoille Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin ja Japaniin oli 86,27 miljardia dollaria, mikä on 0,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä vastaa 49,2 % maani kokonaisvaatteesta. 1,8 prosenttiyksikköä laskua vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. ASEAN-markkinat ovat osoittaneet suurta kehityspotentiaalia. RCEP:n tehokkaan täytäntöönpanon suotuisa vaikutus ASEANiin suuntautuneen viennin osuus kokonaisviennistä oli 9,7 prosenttia, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 vastaavana aikana.
Tärkeimmillä vientimarkkinoilla tammi-joulukuussa vienti Latinalaiseen Amerikkaan kasvoi 17,6 %, vienti Afrikkaan väheni 8,6 %, vienti "Belt and Roadin" maihin kasvoi 13,4 % ja vienti RCEP:n jäsenmaihin. kasvoi 10,9 prosenttia. Suurten yksittäisten maiden markkinoiden näkökulmasta vienti Kirgisiaan kasvoi 71 %, vienti Etelä-Koreaan kasvoi 5 % ja Australiaan 15,2 %; vienti Isoon-Britanniaan väheni 12,5 %, Venäjälle 19,2 % ja Kanadaan 16,1 %.
Joulukuussa vienti päämarkkinoille laski kokonaisuudessaan. Vienti Yhdysvaltoihin laski 23,3 %, viidettä peräkkäistä laskukuukautta. Vienti EU:hun laski 30,2 %, jo neljättä peräkkäistä laskukuukautta. Vienti Japaniin laski 5,5 % jo toisena peräkkäisenä laskukuukautena. Vienti ASEANiin käänsi viime kuun laskutrendin ja kasvoi 24,1 %, josta vienti Vietnamiin kasvoi 456,8 %.
Vakaa markkinaosuus EU:ssa
Kiinan osuus oli tammi-marraskuussa 23,4 %, 30,5 %, 55,1 %, 26,9 %, 31,8 %, 33,1 % ja 61,2 % Yhdysvaltojen, Euroopan unionin, Japanin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan vaatteiden tuontimarkkinoista. , Etelä-Korea ja Australia, joista Yhdysvallat Markkinaosuudet EU:ssa, Japanissa ja Kanadassa laskivat 4,6, 0,6, 1,4 ja 4,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, ja markkinaosuudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Etelä-Korea kasvoi 4,2, 0,2 ja Australia 0,4 prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna.
Kansainvälinen markkinatilanne
Tuonti tärkeimmiltä markkinoilta hidastui merkittävästi marraskuussa
Tammi-marraskuussa 2022 tärkeimmistä kansainvälisistä markkinoista Yhdysvallat, Euroopan unioni, Japani, Iso-Britannia, Kanada, Etelä-Korea ja Australia saavuttivat vaatteiden tuonnin kasvua 11,3 % vuositasolla. 14,1 %, 3,9 %, 1,7 %, 14,6 % ja 15,8 %. % ja 15,9 %.
Euron ja Japanin jenin jyrkän heikkenemisen vuoksi Yhdysvaltain dollariin nähden EU:sta ja Japanista tulevan tuonnin kasvuvauhti hidastui Yhdysvaltain dollareissa mitattuna. EU:n vaatteiden tuonti kasvoi tammi-marraskuussa euromääräisesti 29,2 %, mikä on paljon enemmän kuin Yhdysvaltain dollareissa mitattuna 14,1 %. Japanin vaatteiden tuonti kasvoi vain 3,9 % Yhdysvaltain dollareissa, mutta kasvoi 22,6 % Japanin jenissä.
Vuoden 2022 kolmen ensimmäisen neljänneksen nopean 16,6 prosentin kasvun jälkeen Yhdysvaltojen tuonti laski 4,7 prosenttia lokakuussa ja 17,3 prosenttia marraskuussa. EU:n vaatteiden tuonti vuoden 2022 ensimmäisten 10 kuukauden aikana jatkoi positiivista kasvua, ja kumulatiivinen kasvu oli 17,1 %. Marraskuussa EU:n vaatteiden tuonti väheni merkittävästi, 12,6 % vuodentakaisesta. Japanin vaatteiden tuonti toukokuusta lokakuuhun 2022 jatkoi positiivista kasvua, ja marraskuussa vaatteiden tuonti laski jälleen 2 %.
Vienti Vietnamista ja Bangladeshista kasvaa
Vuonna 2022 Vietnamin, Bangladeshin ja muun suuren vaateviennin kotimainen tuotantokapasiteetti elpyy ja laajenee nopeasti, ja viennissä on nopeaa kasvua. Suurten kansainvälisten markkinoiden tuonnin näkökulmasta maailman suurimmat markkinat toivat tammikuusta marraskuuhun vaatteita Vietnamista 35,78 miljardin dollarin arvosta, mikä on 24,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. 11,7 %, 13,1 % ja 49,8 %. Maailman suurimmat markkinat toivat vaatteita 42,49 miljardin dollarin arvosta Bangladeshista, mikä on 36,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. EU:n, Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan tuonti Bangladeshista kasvoi vastaavasti 37 %, 42,2 %, 48,9 % ja 39,6 % edellisvuodesta. Vaatteiden tuonti Kambodžasta ja Pakistanista maailman suurilla markkinoilla kasvoi yli 20 % ja vaatteiden tuonti Myanmarista 55,1 %.
Tammi-marraskuussa Vietnamin, Bangladeshin, Indonesian ja Intian markkinaosuudet Yhdysvalloissa kasvoivat 2,2, 1,9, 1 prosenttiyksikköä ja 1,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta; Bangladeshin markkinaosuus EU:ssa kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta; 1,4 ja 1,5 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2023 trendinäkymät
Maailmantaloudessa on edelleen paineita ja kasvu hidastuu
IMF sanoi tammikuun 2023 World Economic Outlookissaan, että globaalin kasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2022 3,4 prosentista 2,9 prosenttiin vuonna 2023, ennen kuin se nousee 3,1 prosenttiin vuonna 2024. Vuoden 2023 ennuste on 0,2 prosenttia suurempi kuin lokakuussa 2022 odotettiin. Maailmantalouden näkymät, mutta alle historiallisen keskiarvon (2000-2019), 3,8 %. Raportti ennustaa Yhdysvaltojen BKT:n kasvavan 1,4 % vuonna 2023 ja euroalueen 0,7 %, kun taas Iso-Britannia on ainoa suurista kehittyneistä talouksista laskeva maa 0,6 prosentin laskulla. %. Raportissa ennustetaan myös, että Kiinan talouskasvu vuonna 2023 on 5,2 % ja 4,5 % vuonna 2024; Intian talouskasvu vuonna 2023 on 6,1 % ja 2024 6,8 %. Epidemia on vaimentanut Kiinan kasvua vuoteen 2022 asti, mutta viimeaikaiset uudelleen avaamiset ovat tasoittaneet tietä odotettua nopeammalle elpymiselle. Maailmanlaajuisen inflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2022 8,8 prosentista 6,6 prosenttiin vuonna 2023 ja 4,3 prosenttiin vuonna 2024, mutta se on edelleen pandemiaa edeltävän (2017–2019) noin 3,5 prosentin tason yläpuolella.
Postitusaika: 24.2.2023